Biologinen fosforinpoisto on tapa poistaa jätevedestä fosforia ilman kemiallista saostusta. Menetelmä ei ole kovin yleinen Suomessa, mutta maailmalla sitä käytetään paljon.
Biologiseen fosforinpoistoon kykeneviä bakteereja on useita (PAO, phosphorus accumulating organism), jotka toimivat hieman eri tavoin. Yhteistä näille bakteereille on kuitenkin se, että ne varastoivat hiiltä anaerobisesti vapauttaen fosforia, jonka jälkeen ne voivat aerobisesti käyttää varastoitua hiiltä ja varastoida fosforia enemmän, kuin mitä niiden kasvuun vaaditaan.
Fosforinpoistoon biologisesti vaaditaan sopivat prosessiolosuhteet. Puhdistamolle tulevan jäteveden ravinnesuhteen täytyy olla riittävä siten, että fosforia varastoiville bakteereille on tarpeeksi helposti käyttökelpoista hiilenlähdettä suhteessa tulevaan fosforiin. Huittisissa toimii useita elintarviketehtaita, joiden jätevedessä on helposti hajoavaa hiiltä. Ilmastuksen anaerobilohkon on oltava riittävän hapeton ja nitraatiton, sillä muuten tavalliset heterotrofiset bakteerit pystyvät käyttämään helposti käyttökelpoisen hiilen nopeammin kuin fosforia varastoivat organismit.
Jätevesi sisältää valtavavan ravinnepotentiaalin, jota voisi käyttää paremmin hyödyksi. Perinteinen saostus rautasuoloina tekee fosforista niukkaliukoisen ja se on kasveille huonosti hyödynnettävissä. Biologisesti poistettu fosfori on helpompaa jalostaa eteenpäin lannoitteeksi kuin kemiallisesti saostettu.
Sastamala-Huittisen 28 kilometrin mittainen jätevesien siirtolinja on vesimäärät ja putkikoot mukaan lukien yksi Suomen suurimpia. Se on toteutettu matalaenergiapumppaamoina uutta tekniikkaa hyödyntäen.
Vanha jätevedenpuhdistamo Vammalassa toimii nykyään lähtöaltaana, josta vesimassat pumpataan uudelle siirtolinjalle. Loput vanhan puhdistamon altaista on muokattu varoaltaiksi.
Energiatehokkuudella on merkitystä, kun käyttökustannuksia lasketaan. Grundfosin energiapiheillä pumpuilla kustannussäästö on noin 20 000 euroa vuodessa. Tämä summa on peräti 70 % kokonaiskustannuksesta, joka on laskettu perinteisiä säiliöpumppaamoratkaisuja käyttäen.
Jätevedet johdetaan Vammalan vanhan puhdistamon ilmastusaltaaseen, josta pumput nostavat veden siirtolinjalle ja sitä pitkin edelleen Huittisiin käsiteltäväksi. Linjan loppupäässä putkeen yhdistyvät vielä Äetsän jätevedet. Linjasta tekee erityisen sen pituus. Siirtoviemäreitä on rakennettu Suomeen useille paikkakunnille, mutta pienemmässä mittakaavassa. 28 km pitkä linja aiheuttaa myös haasteita. Putkeen mahtuu suuri määrä vettä ja se on kyettävä siirtämään turvallisesti perille, niin ettei vesimassa pääse purkautumaan väärässä kohdassa pois ja aiheuta vahinkoa. Lisäksi pumppaustehoa syö matkalla myös painehäviö, eli veden ja putkimateriaalin välinen kitka.
Sastamala-Huittinen -siirtolinja on toteutettu matalaenergiapumppaamoina, joissa pumput ja sähkötekniikka on asennettu maan päälle.
Näin niiden huoltaminen on vaivattomampaa kuin maan alle rakennetussa säiliövaihtoehdossa. Lisäksi matalaenergiapumppaamona toteutettu vaihtoehto on energiatehokas. Edut tulevat erityisesti esille, jos maastossa on korkeuseroja.
Siirtolinjalla Vammalan puhdistamo on 20 metriä korkeammalla kuin Huittisen puhdistamo, missä vedet puretaan takaisin altaaseen. Peruslähtökohtana on, että lähtöpumppaamo nostaa vettä siirtolinjaan mäen päälle, ja se valuu painovoiman avulla mahdollisimman pitkälle. Erityisesti kesäaikaan on mitattu ajanjaksoja, jolloin matalaenergiapumppaamon pumput ovat olleet käyttämättöminä. Tämä on ollut mahdollista, kun vesimäärät ovat pysyneet normaaliajan virtaaman sisällä. Tällä tavoin on saavutettu merkittäviä energiansäästöjä.
Kun pumppaamo saneerataan matalaenergiamalliseksi, myös hajuhaittoja saadaan tehokkaasti kuriin ns. suljetulla järjestelmällä. Tämä tarkoittaa, että vedet voidaan purkaa esim. harvaan asutulla alueella sijaitsevaan kaivoon, jolloin hajuhaittojen määrä ympäristöön koskee pienempää määrää ihmisiä kuin vaikkapa kaupungin keskustassa.
Muita etuja ovat matalaenergiapumppaamon tasainen virtaama putkessa ja riskittömyys ylivuodon suhteen. Jälkimmäisellä vaihtoehdolla on huomattavaa merkitystä esimerkiksi pohjavesialueella. Matalaenergiapumppaamossa ei myöskään ole pintavippojen sotkeutumiseen liittyviä ongelmia.
Yhteen jälkiselkeytysaltaaseen päätettiin kokeilla aurinkopaneeleita. Yhteen altaaseen niitä mahtui sopivasti 90 kappaletta. Niiden tuotto on vuosittain n. 18 MWh. Paneelit ehkäisevät myös levän kasvua.
Jätevedenpuhdistamo lämpenee kokonaan jäteveden sisältämällä lämpöenergialla. Lopuksi puhdistetusta jätevedestä otetaan prosessiin loppupäässä talteen lämpöä Oilon ChillHeat- lämpöpumpulla.